Tämän jakson aiheena on seurakunnan olemus ja tehtävä, ja lisäksi pohdimme, miten suomalaiset seurakunnat voivat loistaa Jumalan valoa jälkikristillisessä maailmassa tänään.

Uskon ja tekojen suhde on pohdituttanut kristittyjä kautta aikojen - miten sovittaa ne yhteen? Jotta pohdinnoissa päästään eteenpäin, ensin on syvennyttävä siihen, mitä usko (kreikaksi pistis) ja armo (kreikaksi kharis) oikein tarkoittavat.

Miten Pyhän Hengen voima näkyi Paavalin elämässä ja mitä Paavali opetti perustamissaan seurakunnissa Pyhästä Hengestä? Tässä jaksossa pohditaan sitä, mitä Hengessä eläminen tarkoittaa ja myös aiheen vanhatestamentillista taustaa.

Paavali ei ehtinyt opettaa elämänsä aikana perustamissaan seurakunnissa kaikkea, mutta hän ehti varustaa heitä. Hän laski perustukset uudelle ajattelutavalle ja identiteetille.

Evankeliumi haastoi Paavalin ajan ihmisiä, koska se kutsui kokonaisvaltaiseen muutokseen. Muutoshaaste koski niin maailmankatsomuksellisia näkemyksiä, päivittäistä uskonnonharjoitusta kuin ihmissuhteitakin.

Sanoma Jeesuksesta oli suuri toivon sanoma antiikin ihmisille. Tässä jaksossa keskitytään kahteen näkökulmaan: 1. kuolemanjälkeiseen elämään liittyvään toivoon ja 2. miten evankeliumi oli hyvä sanoma naisille.

Jos emme aloitakaan evankeliumin kertomista yksilön syntisyydestä, vaan koko luomakunnan luomisesta, löydämme vieläkin syvällisemmän ja toivorikkaamman vastauksen kuin mitä meille usein annetaan.

Paavali kohtasi Jeesuksen odottamattomasti Damaskoksen tiellä. Kuka hän oli? Entä mitä Israelin kertomuksessa ja maailmanhistoriassa oli tapahtunut ennen tätä ja miten se vaikutti siihen, mitä Paavali Jumalalta odotti?